Vappuilua ja mekkoilua Rv 40 (39+1)

Kauhistus! Minä menen jo viikoissa sekaisin!
Äsken otsikkoa kirjoittaessani meinasin laittaa "Rv39 (38+1)". On tämäkin! :D

Mutta Ihanaa Vappua kaikille!

Vähän aikaa sitten tuli paistettua munkkeja ja ai että ne olikin hyviä!
Kaveri vinkkasi yhden "pikamunkki" ohjeen netistä ja sitä sitten kokeilemaan. Ihanan helppo ohje. Kaikki aineet vaan sekaisin ja ei muuta kun lusikalla nokareita kattilaan paistumaan, sitten sokeriin ja Om Nom Nom! :D

Simät meiltä jäi tekemättä, mutta kyllä näitä pystyi syömään kahvinkin kanssa. ;)

Aamupäivällä piirtelin kaavoja: löysin eilen Burdasta kivan mekon kaavan, josta ajattelin tehdä ns. imetysmekon kunhan sitä muokkasin. Tänään siis piirsin siitä kaavat ja tein niihin haluamani muutokset. Eihän siinä sitten muu auttanut kun alkaa ompelemaan. Mutta ensin oli vuorossa kauppareissu, samalla matkalla käväisin Löytö-Palassa hakemassa mustaa jerceytä. CM:ssä minä suorastaan höpsähdin, kun siiderihyllystä lähti mukaan Crowmoor Dry Apple! Oih! Tänään on siis luvassa saunaa, munkkia ja sidukkaa rakkaan haspendini seurassa! <3
Kauppareissulta selvittyäni ruoka sai odottaa, koska ompelukoneen kutsu oli niin vastustamaton. Ja hups! Sehän valmistui suorastaan alta aikayksikön! :D
Tässä kuva siitä:

Täytyy kyllä sanoa, että tällä masulla ei mekko tai minä pääse oikeuksiinsa. xD  Mutta pakko siitä kuva oli ottaa. Eli heti kun minulla taas on vyötäröä yhtään näkyvissä, niin varmasti istuu paljon paremmin päälle. Mutta hyvänä puolena se, että ainakin se mahtuu päälle! :D
Eli alkuperäisestä kaavasta poiketen, pääntie on erilainen, olisi se saanut olla vielä muutaman sentin suurempi, mutta en jaksanut alkaa enää sitä purkamaan. Laitoin myös tuohon tuon mustan "lipareen" rinnan alle. Alkuperäisessä kaavassa se oli suoraan tuota helmakappaletta. Mutta tässä onkin jujuna imetyksen mahdollisuus. Itse helmakappale jatkuu tuon mustan lipareen yläosaan asti ja musta pala on irrallaan helmasta, eli siihen väliin saa aukon josta imettää. Taka- ja etuhelmat olivat kolme- ja neliosaiset, mutta muutoksella niistäkin tuli yhtenäiäset. Ajattelin, että turha sitä on jerceytä alkaa leikkelemään muotoon, kun muutenkin niin hyvin muotoutuva ja venyvä kangas, lisäksi kuvio olisi ollut kenkkumaista koittaa kohdistaa ja kangasta olisi vaan emennyt hukkaan. Yksinkertainen on kaunista. :) Jospa tätä pääsisi pian käyttämään. Mietin jopa, että voishan tämän synnärille ottaa kotiinpaluuvaatteeksi + jotkut legginsit alle. Ois ainakin mukava ja puristamaton päällä. Mutta katsotaan. On tuo kassi jo kuitenkin pakattu. :)

Mutta sellaista tälle päivää. Ei siis mitään ihmeellistä maailmassa... kai.

Ihanaa ja aurinkoista Vappua kaikille! :)

Neuvolakäynti ja kahvittelua

Nyt on taas neuvolastakin selvitty.
Vähän jälkeen kymmenen lähin sinne hippasemaan, vaikka aika oli vasta klo 11. Saipa antaa rauhassa näytteet ja mittailla paineet, niin saattoivat jopa näyttää suunnilleen oikeaa.
Siinä sitten istuskelin odottamaan vuoroani ja aulaan tallusteli toinenkin mamma. Kysäisin sitten millä viikoilla hän on. Vastasi naurahtaen, että ollaan tässä jo päivä yli la:n ja tuntui olevan ihan kypsä synnärille. :D Jotenkin tuttu tunne. Siinä höpistessä itselle iski ensin pienempi suppari ja kohta oikein jysähti. Huh, mikä supistus, n. 20 sekuntia kesti ja oli kipeä, eikä istuminen tai seisominen auttanut. Noin kovana ei olekaan ennen tullut. Mutta kuten siinä yhdessä naureskeltiin, niin hyvää se vaan tietää, jatkuis vaan. ;)

Neuvolatätini tuli sitten pyytämään sisään ja ensialkuun kertoin huonoja uutisia, ei minuun liittyviä kuitenkaan. Hän jää huomenna kesälomalle (hyvää lomaa hänelle <3) ja sen jälkeen muutamaksi kuuakudeksi vuorotteluvapaalle, palaa töihin syyskuussa. Ihana nainen ja toivottavasti kesästä tulee lämmin ja hyvä, mutta harmillista, että juuri nyt jää lomalle. :/ Häntä tulee sijaistamaan joku toinen, joka jää n. kk päästä äitiyslomalle, jonka jälkeen häntä sijaistaa joku kolmas. Kuulemma kaikki kokeneita neuvolahoitajia ja mukavia naisia, mutta silti kaikki on vieraita ja kummallekin pitää kaikki aina selittää alusta asti. :( Mutta onneksi neuvolaasiat kuitenkin kunnossa, mutta pientä pompottelua kuitenkin tiedossa.
Siinä sitten kerroin eilisitä pidempään jatkuneista supistuksista jne. Hymyillen sanoi voimistuviin supistuksiin, että aika voi olla piankin. Hb oli hyvällä tasolla ja verenpaineetkin kunnossa. Hb:ta ottaessa alkoi vaan  aurattamaan, kun totesi, että kyllä sinulla tuntuu pikkuisen turvotusta olevan (nesteitä kehossa) kun veri vaan valuu ja valuu ja valuu. :D Pienestä haavasta vaan pulppusi pulppuamistaan.xD
Sitten otettiin sydänäänet ja napero tuntui nukkuvan kun niin tasaista sykettä oli, enkä minäkään mitään liikettä tuntenut. Tunnustellessa sanoi, että pää on jo todella matalalla ja vaikuttaa kiinnittyneen. Masukäyrä (sf-mitta) oli 34 cm ja kauniisti keskikäyrillä edelleen. Syntymäpainoarvioksi sanoi n. 3600g. Oikein sopiva pötkylä. <3
Seuraava aika varattiin tasan viikonpäähän, siis 6.5 eli lasketullepäivälle. Jos muksu päättää tulla ennen sitä (*elää toivossa*), ilmoitus yleiseen neuvolapäivystykseen ja varataan aika kotikäynnille. Jos ei, seuraavalla kerralla varataan uusi aika viikonpäähän. Jos ei siihenkään mennessä, niin Oysiin varataan aika n. viikolle 41+5 tarkastukseen ja mahdolliseen käynnistykseen. Eivät kuulemma mielellään käynnistele ennen viikkoa 41+5. Mitä oon netissä höpissy ja luekellu muitten juttuja, niin näissä on todellakin suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Mutta näin täällä Oulussa. :)
Nyt peukut pystyyn, että napero haluaisi tälle puolelle mahdollisimman pian. Mami ja J-isi haluaisi. <3

Näin siis tämän päivän neuvolassa ja toivotin neuvolatäti M:lle hyvät lomat sekä kesät ja toivon että näemme taas syksyllä. :)

Kotiin kävellessä poikkesin Salen kautta, piti hakea vähän keksiä ja muuta mukavaa kun pari mamma kaveria oli tulossa kahvettelemaan meille. Toinen heistä, T, olikin kaupassa myös ja otti meille sitten munkit. Iltapäivästä menikin mukavasti kolme tuntia jutellen niitä näitä. :) Ihania naisia. Tyttöjen lähdön jälkeen laitoin vähän ruokaa ja sitten saapuikin J jo kotiin. Pienien (tunnin) päikkäreiden jälkeen jätski oli oikein kiva idea. Nyt sitten tässä istuskelen ja kohta lähdenkin etsimään kivaa kaavaa tunilakke jonka ajattelin siitä ihanasta Koru-kankaasta tehdä. :)

Tasan viikko! Rv 40 (39+0)

Voi apua!
Tasan viikko laskettuun aikaan, mutta eihän se vielä mitään sano.
Ollaan täällä koitettu J:n kanssa lahjoa ja maanitella naperoa, jos vaikka suostuisi tulemaan esille yksiöstään. Mamin olo alkaa olemaan jo niin tukala, raskas ja turvonnut, että voisin olla oikein iloinen, jos saisin pienen nyytin kainaloon.

Tänään olis neuvola parin tunnin päästä. Katsotaan mitä siellä taas sanotaan. Epäilen, että on taas vaan lyhyt perustarkastus ja ei muuta kun odottelemaan taas. Siis eihän siellä voida mitään erikoista tehdäkään, mutta siis jos neuvolatädillä sattuisi olemaan jokin ylimääräinen taika takataskussa ja sillä saisi aikaan ihmeen. :D
Pitää kertoa lisää neuvoloinnista, jahka siellä olen käynyt.

Tuossa äsken naamaa laittaessa mietin niitä näitä ja sitten tuli mieleen, että milloinkas se Imetystyki-ilta taas olikaan, aiheena siellä olisi Kantoliina imetyksen tukena. Niin mielenkiintoinen aihe, kun itse ajattelin alkaa tuon liinan kanssa säheltämään. Sitten jysähti päässä! Sehän on maanantaina! Siis OLI maanantaina! Nythän on tiistai! EEEEIIIIIII!! Ei näin! Taas se nähtiin, muisti on jotain kanan ja kiven väliltä. Snifff. Viimeksi se peruttiin, kun järjestäjä ei päässyt paikalle ja silloin muistin sen oikein hyvin. Mutta nyt kun se järkättiin, niin tämä tahmoaivo röllöttää kotona! Tai korjattakoon: ompelee kotona. No ei voi mitään. Kai sitä pitää sitten itseopiskella ne hommat ja kuten viimeviikolla Haikarakahvilassa todettiin, ne vetäjät on vapaaehtoisia ja auttaavat mielellään kun heihin ottaa yhteyttä. Eli jos ei luonnistu, niin yhteys heihin. Mutta harmittaa silti. :(

Mutta nyt iloisempiin aiheisiin. Oon taas saanu jotain aikaiseksi. :D
Siis ensinnäkin, partsin kalusteet on nyt maalattu ja osa vahattu. Ne on siis kunnossa, nyt vaan pitäs huuhtasta koko partsi ja laittaa sen kesäkuntoon, siis matto lattialle ja ruukut jo valmiiksi esiin, että toukokuussa pääsee hankkimaan vehreyttä "kesäpihalle". ;)
On tässä tullut ommeltuakin muutama pieni nuttu.
Ensimmäisenä tein pari kesämekkoa varmuudeksi. Kangasta oli juuri sopivasti ja kaava kiva. Niihin on myös samaa sarjaa olevat lierihatut.

Hatut ei oikein kuvissa pääse oikeuksiinsa, mutta ihanat niistäkin tuli. Pitäs vaan vetästä kuminauhat niitten "alle", niin sais pari hyvää vappuhattua. :D

Sitten tällaiset ihanat lappuhaalarit. Metsänvihreä pohja ja eläimiä, koristetikkauslankana keltainen. Koko on 62 cm, mutta minusta tuntuu, että kun nuissa henkseleissä on säätövaraa pidemmäksikin, niin sopivat pidempäänkin. Oli muuten hauska tehdä noin pieniä sivutasskuja. :D Nyt kun koittaa niitä valmiina, niin ei sinne kovin montaa sormea mahdu. ;)

Ja takaahan ne ovat tällaiset. Perstaskutkin löytyvät. Olen itseasiassa aika tyytyväinen näihin. Ihania pieniä "nuken" vaatteita. <3
Ajattelin tehdä lappuhaalareihin yhteensopivan lätsänkin vielä samastakankaasta. Sitten olisi koko asukokonaisuus kunnossa. ;)

Tämmöistä siis tänne. Palailen neuvolakuulumisilla asiaan myöhemmin. :)

Touhuiluja

Huh mikä päivä!
Siis jos nyt mentäis normaalilla minun rytmillä, eli siis tarkoitan sitä, ettei minulla olisi toista mukana kannettavana ja oma kroppakin sen kestäisi paremmin, niin olisin saanut aika paljon enemmänkin aikaiseksi. Mutta näissä olosuhteissa kyllä tuntee tehneensä tarpeeki tai jopa liikaakin. :D
Päivän ohjelmaan kuului siis ikkunoiden pesua. Sain pestyä olkkarin ikkunat ja muksun huoneen ikkunat. Makkarin ruutuihin en edes ajatellut koskea, koska niiden kanssa olisi ollut aikamoista taiteilua ja siinä olisi sitten itsensä tai muksun hajottanut. Ei turhia riskejä! Keittiön ikkunan olisi saanut helposti otettua, mutta laiskotus iski. :D Sen nyt voi tuosta luhtikäytävänpuolelta käydä mikä päivä vaan pesäisemassa. Sisäpuolelta vaikuttaa sen verran puhtaalta, etten sitä jaksa avata ja sisäpinnakin saa helposti pestyä. Jospa sen siis pesaisisi toinen päivä. :D
Pestessä tuli mieleen sitten partsin kalusteet: pöytä ja pari tuolia. Roudasin ne sitten kylppäriin + mukaan tuli grillin jalusta, jotka sitten saivat kunnon pesun suihkun alla. Kyllä niissä pesemistä olikin. Huh! Mutta puhdasta tuli ja siinä samalla sitten huomasi, että taitaavat kaivat uutta maalipitaa päälleen. Kalusteiden pesun jälkeen vuorossa oli vielä itse kylppäri ja sen viemäri. Tuli puhdasta!
Kun olin saanut sen uuden maalipinta-ajatuksen päähäni, niin ei se auttanut muu kun lähteä k-rautaan ostamaan maalia, uusi pensseli ja pari vaahtomuovisutia OsmoColorin levitystä varten. Kotona sitten syöpäsin ja ei muuta kun partsille maalaamaan. Johan alkoi ilme muuttua. Ihanan puhtaanvalkoiset ja siistit kalusteet! Tiedä sitten kuinka kauan, mutta jospa pinta pysyisi taas pitkään hyvänä, niin olisi helpompi puhtaanakin pitää.
Huomisen ohjelmaan kuuluu sitten parvekkeen pienten tasojen vahaus ja kalusteiden kulutuspintojen toinen maalaus. Nämä siis teen, jos sää ja kroppa sallii. :D Nyt nimittäin kroppa ilmoittaa jo vähän, että muista rauhoittuakin välillä. Iskias alkoi vähän vaivaamaan päivän koitosten jälkeen ja supistukset on taas olleet ihan mielenkiintoiset, siis ne on kyllä huomannut.
Sitä kun sanotaan, että seksi, sauna ja siivoaminen olisivat parhaat lääkkeet synnytyksen käynnistymiselle, niin mitä jos tuohon kolmen Ässän jatkoksi lisää vielä sutimisen, sahaamisen ja saumuroinnin. Parantaako se todennäköisyyttä että pian pääsisi lähtemään synnärille? ;) Kaikki Ässät siis käyttöön!

Ai kauhistus!
Tänään on muuten Kankaidenyö! Ja minähän sorruin heti! Oli vaan pakko saada niitä ihania kankaita mitä tuolla aiemmin jo kuolasin. Eihän ne kaikki alessa olleet, mutta otinpa silti. Mukaan siis lähti sitä mustaa hakaneulakangasta ja vihreää jätskikangasta. Toisesta nettikaupasta sitten lähti Kankaidenyön alepaloja mm. vihreää pöllö-, pilvi-, ja tähti-trikoota ja itselle vielä ihanaa koru-trikoota. Tuosta hakaneula- ja korutrikoosta ajattelin tehdä itelle muutaman tunikan/mekon kesäksi. Olisi sitten itellekin muutama kiva rytky päälle laitettavaksi :)

Koruja korujen ystäville! -jersey - Pikkupiltti.com

Mussukat Ice Cream Trikoo, lime - Laten Taikamaa -verkkokauppa

Hakaneula Trikoo, musta - Laten Taikamaa -verkkokauppa

Semmoisiin tuli tuhlattua sitten vähäisiä rahoja, mutta ihanaa päästä ompelemaan taas lisää. Kunhan tuo partsi on kunnossa, niin sitten olen jälleen nenä kiinni ompelukoneessa. :D Ja kunhan hyvän kaavan löydän, niin ihana tehdä välillä jotain myös itselle.

Mutta nyt kone kiinni ja nuppi tyynyyn. Kauniita unosia kaikille! :)

Jotain vanhaa

Tuli tuossa mieleen, että olenhan minä tehnyt kaikkea kivaa jo vaikka kuinka kauan sitten. Päällimäisenä tuli mieleen viltti, joka on meillä käytössä päivittäin. Se tuli tekaistua koulutyönä n. 3 vuotta sitten, kun olin emäntäkoulussa täällä Oulussa.
Käsityötunnilla piti keksiä jotain ommeltavaa ja minullahan tunnetusti riittää ideoita mitä ompeluun tulee, enkä sitten keksinyt mitään vaikeampaan kuin viltin joka on aplikoitu täyteen eläimiä.

Tässä suunnitelma:

Nähtävästi ankka muuttui matkanvarrella siiliksi. Ehkä hyvä niin. Ainakin minusta tuo siili on paljon söpömpi kuin ankka. <3

Yllä siis koko viltti ja alhaalla kuvat esitetty tarkemmin.

En jaksanut etsiä alkuperäisiä kuvia mistään, saati ottaa uusia (laiska!), joten kaivelin netin syövereistä sinne tallentamani kuvat ja siirsin tänne. Kuvien laatu ei siis ole ehkä parasta luokkaa, mutta kyllä niistä selvää saa.

Samaisessa koulussa ollessa tehtäväksi tuli myös neuloa jotain. Köh köh! Tuota noin. Neulominen ei ole oikein koskaan ollut minun juttu. Se vaan on niin pirskatin hidasta. Mutta kun muut alkoivat tuhertamaan villasukkia itselleen, niin minäpä etsin netistä söpön pienen mallin ja tein villasukat vauvalle! Miksi tehdä joitain isoa ja työlästä, kun voi tehdä jotain pientä, nopeaa ja söpöä. ;)

Eipä sillä, kotona tuli sitten tuherrettua toiset samanmoiset, mutta eriväriset. Nuo oli kyllä ihanan helppo tehä ja aikaa minulta meni yhteen sukkaan n. 2 tuntia. Varmaan joku vetäsee tuommoiset alta aikayksikön, kun niin pienet ovat, mutta minulla jolla puikot jotakuinkin pysyy kädessä tuo aika oli aika hyvin. Ihanat pienet töpsykät niistä kyllä tuli. Tuolla ne odottaa nyt kaapissa käyttäjää.

Villasukkien jälkeen minulle jäi (ihme ja kumma) neulomisvaihe päälle ja jotain piti koti-iltapuhteeksi keksiä. Mutta turha kuvitellakaan, että mitään kovin suuritöistä olisin alkanut tekemään. Turvallisinta koon puolesta oli pysytellä vaan vauvanvaatteissa, vaikkei niillä ollutkaan käyttäjää tiedossa. Toiveissa, tai paremminkin haaveissa vauveli toki liikkui, mutta mitään sen kummempaa ei asian eteen oltu tehty. Mutta siis. Kaivelin taas nettiä ja sieltä löytyi ihana pieni unipussi ja kaupasta ostin siihen ihanaa Softy-lankaa (olikohan se sen nimistä, ainakin erittäin pehmeää), saattoi se olla Teddyäkin, tai jotain semmoista. Lanka oli kuitenkin ihanan pehmeää ja pörröistä. Oli siinä laskemista ja pähkäilyä tällaiselle joka ei oikeastikaan osaa neuloa, miten sellainen kasataan, mutta valmiiksi se tuli. Ehkei aivan täysin ohjeiden mukainen, mutta olen itse ainakin tyytyväinen ja eikös se ole tärkeintä. :D
Tadaa! :D

Mekkoja, huppareita ja mielenkiintoisia tuntemuksia Rv39 (38+2)

Aloitetaanpa jollain pienellä ja ihanalla!

Kun näin tämän kaavan, ajattelin heti, että tuota pitää testata. Malli oli tehty ruskeasta ja se oli aika afrikkalaistyylinen, ainakin väritykseltää. Mutta minäpä laitoin vähän väriä tähän. Jos nyt vaikka tyttö sattuisi tulemaan, niin on sitten mekko tai kaksi kaapissa jo kesää varten odottelemassa. Olisihan se suorastaan anteeksiantamatonta, jos kaiken tämän ompelubuumin jälkeen, kaapissa ei olisi ainoatakaan mekkoa! ;)

Tässä sitten vielä takaa kuvattuna sekä mustat pöksyt selvemmin (vaikka luonnossa ovat vielä söpömmät) ja koko setti, johon kuuluu siis mekko, kahdet pöksyt (toiset mustat ja toiset punaiset) ja tossut, jotka voi kääntää kumminpäin haluaa. Tossuista tosin puuttuu vielä nauhat, joilla ne sidotaan nilkanympäri, mutta se on pieni puute.
Ette voi uskoa miten mielenkiintoista (lue: hankalaa) on ommella koon 16 tossuja! Se oli kyllä jotain todella Todella haastavaa! Eihän ne meinanneet mahtua minun nakkisormien kanssa koko ompelukoneen paininjalan alle. Tai siis mahtuivat turhankin hyvin, mutta sormet kyllä oli vähällä tulla ommelluiksi niihin kiinni. :D Mutta selvisin! :D


Asiasta toiseen. Viimeviikon maanantaina (14.4) minulla sitten oli se lääkäriaika ja kaikki tuntui olevan kunnossa. Streptokokkinäyte, joka otettiin edellisellä kerralla, oli negatiivinen, eli ei mitään huolta tai muuta synnytyksen osalta siis tiedossa. Sydänäänet oli hyvät ja lääkärikin sai muutaman muksautuksen, ei tainnu napero tykätä siitä ollenkaan. ;) Suoraan sanottuna, minustakin oma neuvolahoitaja hoitaa nuo sydänäänet ja käsintutkiskelut paljo paremmin kuin se lääkäri. Jotenkin sen lääkärin otteet oli niin hennot hipsukat, että miten se voi mitään tuntea tuolta ja saati sitten ne sydänäänien etsinnät; oisi sillä tötteröllä nyt vähän kovempaakin voinut painaa. Omalla hoitajalla on vaan niin ihanan varmat ja "jämerät" otteet, niin tietää, että se taitaa jotain osatakin. Mutta muuten tämä lääkäri vaikuttaa oikein mukavalta ja asiansa osaavalta. :D
Seuraava neuvola aika olis sitten ensi tiistaina (29.4). Minä kyllä voisin olla kypsä jo ennen sitä. Tais siis olisin kypsä synnärille jo nyt. Masu alkaa olemaan jo sen verran painava ja aika hyvin laskeutunut, että mitä tässä enää odotellaan. Mutta muksu päättää. Iso kauhukuva, mikä mielessä sillon tällöin liikkuu, on että synnytys joudutaan käynnistämään. Se saattaa hidastaa hommaa niin paljon, siis normaalisynnytykseen verrattuna. Ei semmosta, jooko! Ihan vaan luomuna, jooko! :D Toiveet on nyt kerrottu.

Pääsiäinenkin oli ja meni, se tuli sitten vietettyä ekaa kertaa ihan kotosalla ilman mitään erikoista. Lauantaina kävin yhden mammakaverin luona ja siellä menikin höpistessä sitten useampi tunti. Mukavaa oli! :) Sunnuntaina meille tuli sitten kaveripariskunta. Heidän kanssaan höpistiin niitä näitä, syötiin kanapiirakkaa ja mansikka-limekakkua ja pelattiin Merirosvopoukama-lautapeliä ja sitten loppu ilta lailettiin L:n kanssa SingStaria samalla kun pojat pelaili MTG:tä. Parin tunnin yhtäkestoinen hoilaaminen aikaansai loppu illaksi aika "mukavat" supparit. Ja siitä asti onkin ollut joka ilta ihan hyvin supisteluja, myös liikkuessa. J on monesti katto mun ähinöitä ja jos oon sanonu, että on supistellu joitakinkertoja, niin hyvä ettei oo jo synnärillle lähteny kuskaamaan. Voi rakas höpsö mieheni! <3

Ai niin! Pitäähän sitä välillä näytellä itseäänkin. Mamma Jumbovalas! ;)
Yläkuvassa vähän masun alle menevä käsi peittää rekkamismahaa, joka meinaa aina nykyisellään lyllöttää paisanalta. Välillä kyllä kunnolla naurattaa kun jostain nousee ylös, päällä on jotkut kotihousut ja t-paita ja maha ryllöttää ja pilkistää paidan alta. xD Jotenkin niin irvokasta. Just sellanen "rekkis" maha!

Edestä katsottuna en oo ihan kauheesti levinnny, mutta ihan tarpeeksi kuitenkin. Jospa sitä kesällä pääsisi jotakuinkin taas omiin (normaali) mittoihinsa, tai siis niihin mittoihin missä oli vuosi sitten tai vähän allekin :D

Pitäisköhän minun palata vielä tuohon ensimäiseen aiheeseen, siis ompeluun. Alku viikko meni aika nössähtäneissä tunnelmissa. Ei ollut voimia ja jaksamista juuri mihinkään sekä etova olo vaivasi, varsinkin aina syönnin jälkeen. Sitten päätin vähän organisoida kaikkia tekemisiä. Yhtenä päivänä piirsin ja leikkasin kaavat, toisena päivänä leikkasin kankaat niiden mukaan ja nyt on sitten valmiiksi leikeltyjä kankaita vain ompelua vailla. Niistäkin olen jo 4 saanut valmiiksi.

 Elikkäs. Tässä ois tämmöset pienet turkoosi-valkoiset housut ja niihin kesäinen "huppari". Kamera nyt on vähän vääristänyt väriä, sen pitäisi olla vähän vihertävämpi - turkoosimpi. Nuo housut oli ihana tehdä, kun niihin ei tullut kuin yksi pystysauma taakse ja tottakai lahkeiden sisäsaumat. Kankaita leikatessa mietin, miten näissä on vaan yksi kappale, mutta ihan järkeen käypää se olikin ja oikein mukava malli.
Hupparissa ei alumperin ollut taskuja, mutta halusin niihin väriä, niin lisäsin huppuun vuoren ja sivuille taskut, joissa on kankaana ihanan oranssi pallokangas. Olisi saattanut olla aika tylsä ilman näitä väriläiskiä. Mietin kyllä, että olisin joko aplikoinut näihin jotain tai sitten vaan silittänyt ja ommellut jonkin siirtokuvan, mutta näin tuntui paremmalta. :)

Pari leikkipukuakin tuli tehtyä. Malli oli niin söpö, että heti piti kaksi väkertää. Haaroissa on nepparit, niin vaipanvaihto ja pukeutuminen käy helposti. Nuissa sopii kelliä kesällä. :)

Pariviikkoa sitten posti toi kangaslähetykseni, jossa oli muun muassa tätä ihanaa pöllökangasta. Siitä syntyi sitten tällainen mukavan kokoinen viikonloppulaukku, jonne pitäisi mahtua minun ja muksun viikonlopun tarpeet. Ainakin vaatteelliset sellaiset. Sisäpuolella on neljä hyvänkokoista taskua ja kummassakin päädyssä (ulkopuolella) on taskut. Metallilenksut, joilla olkahihnat on kiinni, ovat entisestä olkalaukusta, joka jouti jo muille maille vierahille. Ei sitä entistä voinut, eikä kehdannut, enää käyttää. Joten tulivatpahan kaikki lenksut hyötykäyttöön.
Nyt kassi on pakattu meille sairaalakassiksi, josko sitä sinnekin jossain vaiheessa pitäisi lähteä. ;)

Tilasin kyseistä pöllökangasta kahta eri väriä/sävyä. Toisesta tein olkkariin uudet tyynynpäälliset.

J on meidän perheen todellinen Hidalgo! Vai miksi sitä kutsuisi. Mutta aina kuitenkin haaremin ympröimä. ;)

Tästä taitaa niiden tyynyjen kuosi näkyä vähän paremmin, vaikkei mikään paras kuva olekaan. :D

Viikot vierii Rv 37 (36+0)

Ui jui jui!
Ei tässä voi muuta sanoa. Aika vaan kulkee.
Eilen oli neuvola, mutta ei sittenkään sitä lääkäriä, kun oli sairastunut tai muuten estynyt tulemasta paikalle. Neuvolatäti ei ollu kuitenkaan peruuttanut aikaa, kun viikkoja on jo kuitenkin näin paljon. Lääkäri olisi ottanut nyt streptokokki -näytteen, mutta sen otti sittenkin nyt oma neuvolahoitaja. Masumitta (sf) oli 32 cm ja asettui kauniisti keskikäyrälle. Sykkeet oli oikein hyvät ja siellä sitä vaan köllittiin pää alaspäin (rt tarjonta) ja selkä oli vasemman kyljen puoella. Hemoglobiini oli vähä alhaalla (107), mutta kun muuten ollu aina niin hyvä, niin ei huolestuta. Onhan tässä ollu aina välillä kunnollakin väsymystä, mutta siihen sitten rautaa vaan vähän enemmän napsimaan, niin pitäisi helpottaa. Ja niistä noloista vaivoista, joista aiemmin jo kerroin, hoitaja vaan totesi, ettei näe mitään erikoista ja värikin on hänestä kellertävä. Ei siis mitään kummallista. Varasi kuitenkin vielä ensiviikolla mulle lääkäriajan ja katsoopa sitten siinä samalla kohdunsuunkin. Eli ensviikolla taas uus visiitti sinne. Seuraavista ei olekaan sitten vielä tietoa. Jospa ne alkaa soittelemaan perään, jos jonnekin ois pitäny mennä tjs. ;)

Ihanaa! Tänään tuli paketti joka sisälsi kankaita!
Pääsen siis ompelemaan sen kauan mietityn kassin. Ja olipa siellä kankaat neljään uuteen sohvatyynynpäälliseenkin. ;) Ja yksi puuvillainen, punapohjainen sydänkangas, jos siitä keksisi jotain kivaa. Eli ompelua tiedossa lähipäivinä. Kappas kummaa! ;)

Oon kyllä netistä katellu jotain aivan ihania kankaita, vielä kun kehtais tilata.
Tässä muutamista kuvaa:

Tämä jätski ois niin NAMI! Tästä voisi tehdä vaikka mitä! Ideoita ois vaikka kuinka.

Oranssia tai samanlaista keltaista tai muuta väriä, voisi sitten taas yhdistää hyvin noihin kuviokankaisiin.

Ronsutuksetkin on NIIN IHANIA! Kuvitelkaa nyt joku ihana body tai housut tai vaikka mahdollisesti mekko tästä. IHANA!

Hakaneulat ois sitten ihan minulle. :D Vois niistä jotain kivaa, vaikka pipon, kehittää muksulle. Mutta ajattelin, että joku kiva tunika tai mekko vois olla tästä aika hauska.
Kaikki kuiosit mitä nyt tähän laitoin, on siis puuvilla trikoota. Onneksi, tai no onneksi ja Onneksi, tuo hakaneula kangas on juuri nyt loppunut, niin ei ole niin suurta kiusausta ostaa näitä herkkupaloja, voin siis odottaa hyvinkin seuraavaan rahapäivään asti. :D

Jospa minä huomenna aamusta alkaisin sitä kassia väsäämään, niin sen saisi valmiiksi ja pakattua sairaalaa varten.
Huomenna olisi sitten taas Haikarakahvila ja sinne on mentävä. :) Jospa sinne tällä kertaa ilmaantuisi enemmän porukkaa, niin pääsisi kunnolla rupattelemaan.

Löysin muuten netin ihmeellisestä maailmasta jotain aivan ihanaa! Kappas kummaa! ;) Kaikki tuntuu tätä nykyä olevan ihanaa. Uusi lempi sanani: Ihanaa! ;D
Mutta siis... Kaikille on varmasti tuttuja Converse-kengät. Itse en niistä niin kauheasti välitä, vaikka ihan kivat ovatkin. Mutta löysin ohjeet miten vauvalle voi sellaiset virkata! Siis vauvan virkatut Converset! Aivan mahtavat!

Kuva lainattu Aarnilinnun blogista

Eikö ole SÖPÖT!
Pitää äitille sanoa näistä ja pyytää tekemään. Voisin itsekin koittaa, kun löysin todella hyvät ohjeet, mutta tilaan varmuudeksi myös henkilöltä joka nämä osaa varmasti tehdä. :D
Ohjeet löytyy siis täältä ---> Olemisen arvoitus - Virkatut Converset vauvalle

Näihin puheisiin voisi lopettaa tältä päivää.
Iltapala on jo syöty, suihkussa käyty ja muksu keksi taas hyvin tuntuvaa tekemistä, joten voisi olla aika siirtyä ristikon pariin rauhoittumaan ja siitä sitten tuutimaan.
Pusutukset ihanaisteni poskille, on ollut taas niin kiva päivä. :)

Ompelutehtailua osa 325...tai jotain...

No niin!
Aloitetaanpa ensin sellaisella joka on jo jotenkin aiemmin esitelty:
tässä siis se yhdessä aiemmassa postauksessa ollut kääntötakki, nyt vaan käännettynä ja NAPPIEN kanssa. Sain siis ostettua siihen sopivat napit. Olisin kyllä halunnut mieluiten omenat, mutta kun en sellaisia oikeankokoisia löytänyt, niin punaiset sydämet päätyivät tälle puolelle ja omppupuolella on sitten samanlaiset sydämet, mutta vihreinä. Juuri oikean väriset siis tähän takkiin. Minä niin tykkään tästä. Voisin jossain vaiheessa tehä vaikka toisenkin, mutta isompana sitten ja eri kankaista. :)

Sitten olisi tällainen hauska pieni mekko. Tämä lähti Etelä-Suomeen aiemmassa postauksessa esiteltyjen keksien kanssa. Jospa tämä oli sopiva niin värikkyytensä kuin kokonsakin osalta. Ainakin väriä tästä tosiaan löytyy. :D Olisin mielläni tehnyt nuista taskuista ja toisesta hihasta vähän eauhallisemman, mutta kun ei nyt sattunut olemaan yksiväristä trikoota ollenkaan kotosalla. 

Tämmöinen sitten meidän Naperolle! Siis sillä varauksella, että meillä mekkoja pidetään. ;)
Tuo vihreä kettukangas on vaan niin namua! Tämän tein siis ennen edellistä mekkoa ja mamma jonka muksulle se lähti, näki tämän verkossa ja halusi samanlaisen. Tosin kettukangasta ei ollut riittävästi, niin kankaat muuttuivat sitten matkalla.

Mekon kanssa samaan aikaan tuli hurruuteltua sitten tällaisia pöksyjäkin. Jos nyt ei halua ihan liian villia vauvelia, niin yksivärisen bodyn kanssa ovat aivan ihanat ja värikylläiset. Niin syötävän söpöt, ainakin minusta! :P

Eilisen tuotoksia.
Tilasin Nappikauppa Punahilkasta paria tällaista nauhaa ja niihin nuita muita vermeitä ja tein sitten muutaman tuttinauhan. Jos meillä ei tuttia popsittaisikaan, niin voihan nuita muuhunkin käyttää, halutessaan laittaa toiseenkin päähän tuollaisen klipsin. Yhden avainnauhankin tekaisin itselle, tuo värikäs pöllönauha on vain niin ihanaa!
Jopas kaikki on taas niin ihanaa. *nauraa*

Eilisen ja toissaillan tuotoksia. Hermot meinasivat kyllä mennä tätä tehdessä. Ei kaavassa mitään kummallista, ihan perus pullaa, mutta kun saumuri päätti rueta kenkkuilemaan oikein olan takaa. Siinä taisi päästä pari tai useampikin ärräpää, ihan vahingossa siis. ;)
Siis kyseessä on unipussi/-vaate ja tällainen siitä tuli. Pitää vaan vielä, vaikka huomenna, kopsutella helmaan nepparit, niin helman saa suljettua.

Alempana on pari lisää kuvaa tästä, kun tein tähän käännettävät hihansuut, siis pikku somret saa lämpimään piiloon.

Eli, jos tästä mitään selvää saa, niin tuo valkoinen osa jää niinsanotusti kämmenen puolelle ja vihreän saa käännettyä "pussiksi" tai "hupuksi" tuohon päälle.
Vähän erivihreäähän tuo on kuin tuo itse kangas, mutta ei se minua haittaa ja J:kin sanoi samaa. 

Tässä vielä toisesta kulmasta kuvattuna. :)

Viimeksi kankaita katsellessani Löytö-Palassa silmiini osui tämä ihana velourikangas. Olisi sitä ollut vaikka missä ihanissa väreissä, mutta otimpa sitä vaan tässä vihreässä värissä nyt. Ei tuota rahaa ihan hirveästi ole tuhlata, niin tehdään sitten toiste lisää ja eriväreissä ja koo'oissa. Tällaisen pökät niistä tuli sitten ja kokoa 62 cm.

Pitihän sitä päästä testaamaan ykksi ihana potkupukukin. Hih! Tuollaisen kettukankaan löysin ja siihen tykästyin. Ehkä se oli pakkana nätimpi, mutta menee se nyt tällaisenakin. Seuraavaan sitten vähän jotain muuta ja toisenlaista kuviota. Ruskeaa pohjaväriä ajattelin piristää keltaisilla resoreilla, kun sitä väriä löytyy myös itse kankaasta ja koristetikkaukset on myös tehty keltaisella.
Täytyy myöntää, että se unipussi ei ollut ainoa minkä kanssa meinasi mennä hermot. Tätä tehdessä ompelukone oli sitten se joka laittoi kapuloita rattaisiin. Se yksi ja ainoa tietty taso-ommel (koristetikkaus) jota olisin tarvinnut, ei suostunut toimimaan niin kuin piti. Kaikki muut ompeleet toimivat! Eli siis I- ja G-nappulat mitkä olisi pitänyt saada painettua molemmat pohjaan, ei onnistunut. Ärrin murrin! Oli muuten viimeinen kerta kun sillä ompeleella mitään tikkaan! >:(
Mutta valmista siitä tuli silti.
Tosin lahkeensuut tein eritavalla kuin hihansuut, kun en enää jaksanut sen koneen kanssa temppuilla ja hyvät niistä tuli nuinkin. Ei mitään vikaan. :)
Tässä siis edessä koko pitkä napitus ja haaratkin saa kokonaan napitettua auki/kiinni, niin ei tarvitse Naperoa kokonaan riisua kun vaippaa vaihtaa. :)

Tällaisia ompeluksia siis tällä kertaa. Katsotaan mitä saan seuraavaksi aikaiseksi.

Jos ne tilaamani kankaat tulisivat vaikka huomenna, niin pääsisin tekemään sitä yhtä kassia ja sitten saisin sen sairaalakassinkin pakattua ;)

Tasan kk laskettuun aikaan...

Otsikko kertoo paljon. :)
Nyt alkaa jo jänskättämään. Tai oikeastaan se ei ole oikea sana, vaan ehkä enemmänkin odotus alkaa olemaan aika korkealla ja sitä vaan toivoo, että pian oltaisiin synnärillä. On minullakin toiveet!
Mutta tosissaan. Kyllä tässä kun harjotus supparit on alkanu lisääntymään ja Napsukan potkut runtelee kylkiluita, niin toivoisin, että h-hetki voisi olla jo vaikka tämän kuun puolella. Ei sitä minusta tarvitisisi toukokuulle odottaa. ;)

Kaikki alkaa kotona olemaan aika lailla kunnossa ja kohdillaan. Tosin minun ompelupaja vaan on vallannut naperon huoneen. Se pitää saada selvitettyä ennen sairaalaan menoa. En minä tuota kaaosta (tai no ehkä se on aika hallittu kaaos, mutta kuitekin) voi J:lle selvitettäväksi jättää. Mutta postissa olisi tulossa vielä yksi paketti, joka sisältää kankaita ja niistä pitäisi ainakin yksi kassi tehdä. Josta pääsenkin seuraavaan aiheeseen:

Pitäsköhän tässä jossain vaiheessa pakata ne sairaalalaukut minulle ja Naperolle? ;)
Jotenkin vaan tuntuu kummalle laittaa kassit valmiiksi ja odottamaan jonnekin. Mutta ehkä se ois parasta. Siinä tilanteessa ei ehkä aleta miettimään mitä sitä seuraavana tai sitä seuraavana päivänä päälle puetaan. Saatikka sitten muksullekin pitäisi osata pakata jotain mukaan.
Mitä ihmettä minä sinne mukaan laitan?
Omani osaan suunnilleen katsoa ja kyllä sitä aina itse sen verran osaa joustaa, että ilman jotain pikku juttua selviää tai ainakin osaa J:lle kertoa mitä sitä kotoa pitää vielä tuoda.
Mutta mitä laitan naperolle mukaan kassiin? :D
Pitänee alkaa kattelemaan netistä "listoja" mitä suositteleevat mukaan otettaviksi ja onhan mulla huomenna neuvola, pitänee siellä vaikka sitten rupatella tädin kanssa. Se on siis se viimeinen neuvolalääkärin tarkastus, mutta kai siinä sitten samalla kuitenkin tämän meidän oman neuvolatädin kanssa pääsee rupattelemaan, ainakin näin oli viimeksi kun oli lääkäriaika. No se on sitten huomenna.
Muutama kysymys tässä olisi kuitenkin esitettävänä lääkärille, pieniä vaivoja: ensinnäkin tämä polvi. Mikä ihme sitä vaivaa? Viikon alussa heräsin aamulla normaalisti ja hups! polvi oli venähtänyt tai jotain muuta semmosta. Miten se on mahdollista, varsinkin kun asennon vaihtaminen ei ole tätä nykyä mahdollista ilman heräämistä. Aivan äimänä olin ja olen vieläkin, polvi on nimittäin vieläkin kipeä. Ei kestä taitettuna sivulle viemistä tai kiertämistä tai kontillaan sen päälle varaamista. Aika pirun hankalaa!
Sitten toinen nolompi vaiva: Mulla on ollu valkovuotoa todella runsaasti ja se on kuulemma normaalia, nyt se on muuttunut vihreäksi! O.o Tuotaaa... Meinasin jo tänään soittaa OYSiin, mutta aattelin, että kun muuten olo tuntuu normaalilta ja muksu pyörii normaaliin tapaansa, niin odottelenpa vielä sen parikymmentä tuntia sen neuvolan alkuun. Mutta aika "pelottavaa"! O.o

No, joo....
Ehkä en jatka tämmösistä asioista enää. Ei ehkä ole kaikkein mielenkiintoisinta lueskella toisten ruumiin eritteistä. :D

Mutta ajatella, että LA on kk päästä! Ihan ihmeellistä! Siis neljä viikkoa ja pari päivää! Huih! Vaikka ihanaa onkin. Nyt vaan arvailuja tuleeko Napero ennen vai jälkeen? Kuinka kauan antaa itseään odotuttaa? ;)

Ompeluksia on tullut taas tehtyä ja niistä ajattelin kertoa seuraavassa päivityksessä kuvien kera. :D