perjantai 15. tammikuuta 2016

Paratiisiin ja takaisin!

...siis kangasparatiisiin Rovaniemelle.

Yksi ystävä ehdotti syksyllä, että järjestäisimme kimppa matkan muiden Oulun alueen ompelijoiden kanssa Rovaniemelle Ottobren myymälään.
Alussa meitä oli lähdössä n. kaksi autollista, mutta joukko supistui sitten vähän ja lopulta meitä lähti viisi emäntää meidän autolla kohti pohjoista.
Starttasin auton pihasta lauantaina 9.1. klo 7.30. Siitä sitten suuntasin Haapalehdon kautta Rajakylään ja viimeinen matkalainen poimittiin kyytiin Herukkakankaalta. Niin olimme kaikki kyydissä ja matka saattoi alkaa. Matka meni oikein loistavasti, enkä muista milloin kolmen tunnin ajo yhteen suuntaan olisi tuntunut niin lyhyeltä! Useamminkin tällaista matkaseuraa!
Pieni pizzapysähdys vähän ennen määränpäätä ja sitten kangasostoksille.

Olinkin kuullut, että Ottobren myymälä on oikea ompelijan paratiisi ja sitä se oli. Ja siellä oli ihan liikaa käärmeitä ja omenia. Lankesin, lankesin ja lankesin!


Tässä kuvaa kellariin piilotetusta taivaasta!


Ja niitä hyllyjä oli....


.... ja oli....


...ja vielä lisää.

Trikoita löytyi vaikka kuinka, jousto collegea ihanat valikoimat, ehkä niistä olisi voinut olla enemmän myös kuviollisia. Puuvilloja, froteeta, villaa, neulosta sekä sitä sun tätä oli vaikka kuinka.
Minun piti ostaa jotain yksivärisiäkin trikoita varastoon, kun niitä on aina niin vähän itsellä, mutta ei. Enhän minä osannut päättää mitä niistä otan, joten en ottanut kuin mustaa, kun se oli alessa. :D


Kun olimme tehneet ostoksemme ja valmiita pakkautumaan autoon, omistaja rouva kysyi haluaisimmeko teetä tai kahvia. Oi ihanaa! Kyllä meille tee kelpasi. Suur kiitos siitä.



Samalla saimme tutustua Ottobreen toimitiloihin muutenkin ja teimme pienen tutustumiskierroksen siellä.
Tässä kuvaa ompelimosta.


Voi mitä herkkukankaita heillä sielläkin oli, kankaita joita ei myymälässä ollut ja monilta valmistajiltakin jo loppuneet, useita myös sellaisia, joita ei suomessa myydä, mutta saa tilattua ulkomailta.


Tässä minun saaliini! ♥
Karkeasti arvioiden sanoisin, että siinä on n. 10 metriä kangasta, mutta hinta jääköön salaisuudeksi. Ylärivin kuviolliset ja musta (lukuunottamatta oikeanreunan vihreä-punasävyistä kangasta) ovat trikoota. Ylärivin oikeassareunassa on ohutta ns. kreppipuuvillaa, siitä ajattelin tekaista Viipukalle kesämekon. Alarivillä harmaa on harjattua joustocollegea, musta ja punainen diagonaaliraitainen ovat joustocollegea, musta minulle ja punaisesta saa isosiskolle ja pikkunyytille samanmoiset jumpsuitit ja jotain muutakin.
Yläkerran myymälästä (josta en muistanut kuvaa ottaa) tarttui mukaan pari metriä metrivetoketjua, kolme vetoketjua sekä sormeen hyvin istuva sormustin.

Tässä on taas ommeltavaa hetkeksi. Voi että olen näistä niin iloinen. ♥

Matkamme ei tietenkään loppunut tähän, vaan jatkoimme autolla matkaa kohti Haaparannan Ikeaa. Apua! Viiden hengen akkalauma, farmariauto ja Ikea. Mitä siitä voi seurata? Erittäin täysi auto.
Kyllä, niin kävi myös tällä kertaa. Täytyy kyllä hehkuttaa, että saimme kuitenkin kaiken mahtumaan peräkonttiin, mitään ei tarvinnut ottaa matkustamon puolelle. Jee!

Mies oli ennen reissua kysellyt moneltako ollaan aikaisintaan kotosalla ja minä sanoin siihen, epäileväni ettei ennen klo 18-19 olla, vaikka toiveita olikin, että palaisimme ihmisten aikaan. Nooo... Minä parkkeerasin auton pihaan klo 22. :D Onneksi en siis ollut sanonut mitään tarkempia aikoja paluusta. Kotona turvallisesti ja kangasmääräkään ei saanut kovin kummastunutta katsahdusta, tai sitten J peitti sen hyvin. Tai sitten tämä laitettiin tulevien synttäreiden piikkiin.

Tällainen matka pitää järjestää toisenkin kerran... ja kolmannen ja.... Mutta ensin pitää odottaa, että tili vähän elpyy tästä reissusta. Nyt odotan innolla tulevia laneja, vaikka niiden päivämäärä ei ole vielä tiedossa, sinne olen menossa.

Tällainen oli meidän pieni reissupäivämme, eikä minua kaduta yhtään.
Kiitos loistavan matkaseuran ja erityskiitos hyville apukuskeille. ♥

torstai 14. tammikuuta 2016

Joululahjapajan tuotoksia

Joulu oli ja meni, kuten myös joululahjapaja on jo siivottu... ainakin viimevuoden osalta. Tänä vuonna voisin ajatella aloittavani joululahjailut muutaman kuukauden aiemmin, niin ei tulisi niin kiire. Ainahan sitä voi haaveilla ja ajatella, mutta käytäntö on sitten toinen.
Tässä kuitenkin jotain pientä mitä sain jouluksi aikaiseksi ja Joulupukki hyväksyi ne lahjoitettavaksi saajilleen.

Heijastimia:


Heijastin on aina hyvä ja käytännöllinen jahja. Vai mitä? Ainakin itse näen niitä käytettävän aivan liian vähän. Vai pitäisikö sanoa, en näe, sillä pimeitä hemmoja on vaikea nähdä.

Salamaräpsäisy, niin näkee, että ne oikeastikin loistavat.
 Siispä lahjalistalla oli monta erinäköistä heijastin nauhaa käsivarteen pujotettaviksi.

Huppari miehelle:

Noin vuosi sitten kyselin mieheltä huolisiko hän minun tekemän hupparin.  Kerroin idesta, että vetskari olisi sivulla ja siinä olisi iso huppu ja jotain sitä rataa. Kankaat valittiin yhteistuumin Noshilta ja niiden saavuttua ne tuli pestyä ja homma jäikin siihen, kun en löytänyt aikaa tai intoa kaavoituksen suunnitteluun.
Mutta nyt ennen joulua otin kankaat ja perus t-paitakaavan mukaan Iisalmen reissulle ja siellä sitten syntyi tällainen huppari.


Tästä tuli aika kiva ja tuntui lahjan saajakin tyytyväiseltä.


Mustaa ja ruskeaa (hupun vuori ja etukappaleiden alavara) farkkucollegea sekä ruskeaa nyöriä ja messingin väriset vetskari ja nyörin stopparit.


Vasemman rinnuksen tehostesaumaan upotettu tasku.



Kun hupparin avaa tai pitää auki, ruskea farkkucollege pääsee oikeuksiinsa ja antaa vähän ilmettä, muuten niin tummalle hupparille.

Kylpyviitta tytölle:

Tämä kangas on vain niin Ihana!
Kun tämän ensikerran näin, tätä oli vaan pakko saada. Kyseessä siis Ainolan Hilla herkku.


Täysin omalla kaavalla väkerretty hupullinen kylpyviitta. Tuntuu olevan mieleinen ja minusta nuo väritkin sopivat niin ihanasti Viipukalle.


Pörröponi:

Jotain vähän erilaista piti Viipukalle keksiä ja pörröponi oli juuri sellainen.


Harja ja häntä on puuvillalankaa ja toimivat minusta hyvin tehtävässään.


Tätä leikellessä kyllä muistin, miksi olen vältellyt tekoturkisten leikkkuuta kuin ruttoa. Joka ikinen paikka täynnä karvahöytyviä, vaikka sitä koittaa välttää. *nauraa* Eritoten nenä, silmät ja naama.


Mutta ihana siitä tuli!

Poneja poneja:

Viipukan serkkutytöillekin lähti pari kappaletta poneja pukinpaketissa.




Näistäkin tuli kyllä aivan ihanat.


Kuivauspusseja:

Mikäs olisikaan sen ihanampaa ja käytännöllisempää kuin pussillinen kissanhiekkaa. Kyseessä siis käyttämätön kissan hiekka.
Tein siis tällaisia kolmiopusseja ja niihin sitten lapioimme kissan kristallihiekkaa, joka siis on silicageeliä ja imee hyvin kosteutta. Nämä on tarkoitettu siis autoihin huurunpoistoon. Meillä on tällainen autossa ja tuntuu toimivan, jospa muillakin.


Rusettipipoja:

Äiti ja tytär pääsi samistelemaan!
Tein siis meille molemmille rusettipipot. Itselläni pipo on ihan vain kaksinkertainen trikoo, johon kiinnitin tuon rusettinauhan. Viipukan lakki on paremmin muotoonleikattu (niskasta matalampi ja korvilla läpät) ja kaksinkertaisen trikoon alla on vielä vuorina pörröinen college (tai mitä se taas olikaan), ihanan lämmin jokatapauksessa.
Kankaat Verhoomo Vallioniemeltä, Oulusta.


Näihin olen kyllä mahdottoman tyytyväinen, vaikka näissä kuvissa eivät nyt pääsekään oikeuksiinsa (kännykällä otettuja räpsyjä).
Päällikankaana näissä on Metsolan Diagonaaliraitaa. Vaakaraitaisen valmistajaa en muista. Pörrövuorellinen college on hankittu EKsta.


Tällaisia jouluompeluksia tälläkertaa. Yksi tästä vielä puuttuu, mutta siitä joku toinen kerta, kunhan saan sen kehikon ensin kunnolla pysymään pystyssä. ;)